Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa

Paul Auster kuuluu siihen ärsyttävään amerikkalaisten nykykirjailijoiden harvalukuiseen joukkoon, jotka ovat sekä lukijoiden että kriitikoiden suosimia. Ärsyttävyys tässä kohtaa tarkoittaa sitä, että Auster kuuluu myös minun suosikkeiheni ja on tietenkin aina nöyryyttävää pitää jostakin establisoidusta. Auster nyt kuitenkin on niitä vähälukuisia kirjailijoita, joita yritän lukea myös alkukielellä. Suomenkielisten lisäksi, toki.

Sattumuksia Brooklynissa (The Brooklyn Follies, 2005) on sikäli erityisen ärsyttävä kirja, että se sai kai aika poikkeuksettoman ylistävät arviot ilmestyessään. Ja: Sattumuksia Brooklynissa on täydellinen kirja.

Tarina kertoo Nathan Glass -nimisestä miekkosesta, joka "etsii rauhallista paikkaa kuolla" ja päätyy suosituksesta Brooklyniin. Glass alkaa sinne muutettuaan kirjoittaa 'Ihmiselämän mielettömyyden kirjaa' ja siinä sivussa kohtaa ihmisiä, joiden elämään hän sotkeutuu. Alkuperäinen tarkoitus hiljaisesta erakonelämästä kääntyy näiden ihmissuhteiden myötä päälaelleen.

Tätä tarinaa lukija lukee ahnaasti. Kirjan jokaista lausetta ja jokaista kappaletta on pakko ihailla; niin hallitusti Auster suoltaa tekstiään. Kirjaa ei malttaisi laskea ennen sen päätöstä ja sen jälkeen jää pohdiskelemaan kirjaa, sen henkilöitä ja kirjan sisältämiä sekä sen synnyttämiä ajatuksia.

Tätä on kirjallisuus! Kyse on siis vastauksesta kysymykseen: "Minkä kirja  ottaisit autiolle saarelle?"

**********