Enemmänhän tällainen kirjallisuus on katseluteos kuin varsinainen lukukokemus, mutta tässä tapauksessa oheisteksti kuitenkin taustoittaa ja avaa ilmiötä pikkaisen. Kyse ei ole pelkästään siitä hämmästyksen tunteesta ja löytämisen ilosta, mikä näihin silmän harhoihin toki olennaisesti ja itsestäänselvästi liittyy, vaan kirjoittaja saa lukijan pohtimaan myös näkemisen mekaniikkaa ja sen psykologiaa. Jos silmää kerran on mahdollista huijata näin yksinkertaisilla ja tunnetuilla menetelmillä, niin käytetäänkö niitä jossakin hyväksi, missä asiaa ei tule edes ajatelleeksi. Poliittisella tai taloudellisella tasolla?
Nykypäivän kuvamanipulaation vaivattomuus on mullistanut valokuvan katselun luotettavuuden ja totuusarvon jo iät sitten, joten mediaa lukiessa tietty varautuneisuus on oltava koko ajan päällä. Tässä kirjassa ei kyse ole manipuloidusta valehtelusta, vaan silmän kyvystä nähdä ja hahmottaa, sen rakenteesta sekä aivojemme elinvuosiemme aikana keräämistä havainnoista, niiden käsittelystä ja ymmärtämisestä. Aivomme oppivat yhdistämään informaatiota tietyllä tavalla, ja opimme näin 'näkemään oikein'.
Kirjoittaja pohjustaa esipuheessaan koko ilmiötä sekä yleisellä tasolla että muutamien triviaalien esimerkkien avulla. Seckel tähdentää, että aivomme ratkovat koko ajan ongelmia katsellessamme maailmaa. Jonkin verran sivutaan myös näkemisen fysiologiaa.
Varsinainen kirja jakautuu sitten kahteenkymmeneen lukuun, joissa kaikissa on yksi luvussa esitettyjä kuvia yhdistävä tekijä otsikkona, kuten Arviointiharhat, Stereoharhat, Tuikkivat harhat, Näkökulmaharhat tai Mahdottomat muodot. Kussakin luvussa on sitten sekä klassisia esimerkkejä että tuoreempiakin kokeiluja samasta teemasta. Nämä kaikki vielä selitetään luvun lopussa kootusti. Joskin jostakin syystä monen kiinnostavankin harhan selitys on siitä pudonnut pois.
Kirja saa jatkuvasti hämmästyksen tunteen ja hymyn huulille. Nolatuksi tai petetyksi ei itseään tunne kuitenkaan, vaan alkaa vähitellen miettiä sitä, että toimivatko nämä ja miksi nämä nimenomaan toimivat kulttuureista riippumatta. Mikä merkitys on kaikella sillä kokemuksella, jonka omaamme, entä koulutuksella, ammatilla, elinympäristöllä, luonnolla, traditioilla, sukupuolella jne.? Miksi nämä harhat ovat universaaleja? Onko tämä kuitenkin pelkkää biologiaa ja fysiologiaa?
Viihdyttävä ja kiinnostava kirja, ja terveellinen muistutus siitä, että kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä näyttää.
**********
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti