Entäs jos... vaihtoehtoinen Suomen historia

Tällaisen pitäisi jokaisen kirjan olla: älyllinen, sivistävä ja imponoiva. Ja lisäksi viihdyttävä (ellei tuo edellä lueteltu ole juuri sitä?).

Mari K. Niemi ja Ville Pernaa ovat toimittaneet kirjan Entäs jos... vaihtoehtoinen Suomen historia (2005) ja keränneet tehtävänannon äärelle hyvän kattauksen Suomensa tuntevia tutkijoita. Mukana ringissä on viisi poliittisen historian alalla marinoitunutta henkilöä, taidehistoroitsija, väikkärin väsääjä, yleisen valtio-opin dosentti, historiatieteen laitoksen tutkija sekä Suomen historian professori.

Kyse on -nimen mukaisesti- ajatusleikistä, siitä että asiat olisivatkin menneet jossakin kohtaa toisella tapaa, kuin ne sitten menivät. Tällaista ajatusleikkiä me maallikot mielellämme harrastamme, mikään ei tee kolhitulle itsetunnolle parempaa kuin kunnon jossittelu jälkeenpäin.

Koska yksikin muuttuja vaikuttaa kaikkeen muuhun omalla painoarvollaan, ja sitä kautta seuraaviin muuttujiin, vajotaan aina loputtomaan suohon. Tämän kirjoittajat toisaalta auliisti myöntävät ja asettavat siksi erilaisia reunaehtoja ajatusleikkiensä rajoiksi. Toiset käyttävät tämän selittämiseen kohtuuttomankin paljon aikaa, kun se kuitenkin on jo toimittajien esipuheessakin todettu.

Kirjan skaala on varsin laaja sekä aikajänteeltään että tarkastelunkohteltaan, joskin poliittinen historia on tekijöiden kautta luonnollisesti vahvimmin edustettuna. Koska kirjoittajat tuntevat tarkastelemansa kohteen, saa lukija häkellyttävän määrän (uutta) tietoa maamme historiasta ja sen kulkuun vaikuttaneista ratkaisuista. Tämä on kirjan ehdoton valtti, vaikka se oikeastaan kumoaa itse otsikon; juuri näinhän se meni.

Kirjan heikkous on se, että koska kirjoittajat ovat vakavasti otettavia tutkijoita ja suhtautuvat siksi asiaansa vakavasti, niin erityisen hulvattomiin ajatusleikkeihin ja spekulaatioihin ei todellakaan mennä, vaan jossittelu tehdään mahdollisimman sisäsiististi, asiallisesti ja kuivasti. Hassutteluun ei näemmä ole varaa. Jopa niinkin populaari aihe kuin Suomen Euroviisumenestys etenee loogisten faktojen ja niiden sisältämien mahdollisten variaatioiden tiukassa marssijärjestyksessä.

Kirjan viihdyttävyysarvo olisi kasvanut tällaisesta leikkimielisemmästä lähestysmistavasta roimasti, mutta asianhallintalinjalla mennään. Ei sekään tietenkään virhe ole.

**********